Oleilua ja perinneruokaa

Tää viikko on yhtä löysäilyä, ainoastaan kahtena päivänä venäjää. Ihan mukava ottaa rauhallisesti viimeviikon jälkeen. :)

Eilen kävin jumpassa kiduttamassa vatsalihaksia hyvin syödyn viikonlopun jälkeen. Aivan loistava ohjaaja, osasi jopa englantia! Tykkäsin muutenkin miehen tyylistä ohjata tuntia, sekä siitä, että kävi neuvomassa jokaista. Ja tietysti tarkastamassa että liikkeet tuli varmasti oikein tehtyä, mikä on aivan loistavaa. Nyt kolkuttaa omatunto kun en tänään mennyt jumpalle, mut huomenna voin korjata asian Total workoutin muodossa. Ei muuten, mutten halua että miu uusi takki jää pieneksi.

Päivän miinuspuoli on ollut varas, joka onnistui käymään kahdessa asuntolassa. Naapurin kiinalaiselta tytöltä vei rahaa ja kännykän, rahaa ei niin paljon ollut mutta tuo kännykkä on tosi kurja juttu. Näin kyllä miehen sivusilmällä kun tulin omasta huoneesta, mutten kiinnittänyt sen enempää huomiota. Tuossa melkein vastapäätä tehdään remonttia joten oletin miehen olevan kyseistä porukkaa. Miulta ei ole onneksi mitään kadonnut ja aion jatkossa pitää oven lukossa vaikka menisin vaan vessaan. Eniten häiritsee, että missä olen tuon miehen aikaisemmin nähnyt. Tiedän että olen saman miehen nähnyt täällä jossain mutten muista tarkkaan. Jotenkin näen miehen kantamassa jotain laatikkoa, mutten tarkkaan muista missä.  Valvontakamerakuva oli tosi hyvä mutta se ei auta jos kukaan ei tunnista. Harmittaa kovasti tuon tytön puolesta jolta puhelin ja rahat vietiin!


Borssia, salaattia, blini ja tee Tsainaja Loshkassa (179 ruplaa)

Iltapäivällä käytiin Katharinan (saksalainen) kanssa kiertelemässä kaupunkia, syömässä ja kahvilla. Päivä päivältä oon vakuuttuneempi, että pitää opetella tekemään tuota borssikeittoa. Se on ihan älyttömän hyvää. Jos joku miettii ruokapaikkaa Pietarissa, mistä saa perinteistä venäläistä ruokaa halvalla niin voin suositella Tsainaja Loshkaa tai Stolovajaa. Kummastakin saa loistavaa ruokaa halvalla ja niitä löytyy keskustan alueelta useampia. Tsainaja Loshkassa saa itse valita minkälaista teetä haluaa ja laittaa hautumaan tuohon pannuun. Voiskohan joku kehitellä tällaisen Suomeen? :)

Kävin eilen illalla etsimässä itselleni takkia Galeriasta. Näin aikaisemmin Terranovassa kivoja villakangastakkeja, eikä ollut edes hinnalla pilattuja (n.8€). En ostanut silloin ja nyt ajattelin mennä hakemaan itselleni sellaisen. Yllätys yllätys, ainoastaan kokoa XL oli jäljellä. Ja housuista oli XS, mikä ei oikein tälle perälle istu. Noh, löysin kyllä takin toisesta kaupasta ja täytyy myöntää että se oli enemmän miu tyyliä. Ja tuo Lada mykisti miut täysin, en voinut olla ostamatta. Ehkä kelpaa Katrin lapsille, jos ei niin voin mie sen itsekin pitää! Eiköhän sille joku paikka miu kirjahyllystä löydy ja voin aina mennä ostamaan Volgan seuraksi. :)

Kaupunkioppaana :)

Kristuksen ylösnousemuksen katedraali
eli Verikirkko

Tämä maanantai on mennyt kaupunkioppaana, kierrettiin paikkoja rakkaiden ystävien kanssa. Pikkuhiljaa on paikkoja jäänyt mieleen ja jopa niiden historiaa, joten pääsin toimimaan oppaana Annille ja Hannalle. Aamulla aloittelin ensin esseen kirjoittamista ja puolen päivän maissa lähdettiin sitten kierrokselle. Pyörittiin alkuun keskustassa ja ihailtiin Verikirkkoa. Tykkään suunnattomasti noista väreistä.



Pietari-Paavalin linnoitus



Pietari-Paavalin katedraali

Tuli talsittua useampi kilometri kun kierrettiin siltoja pitkin saaret ja ihailtiin Pietari-Paavalin linnoitusta.  Ihmeteltiin vahanukkeja (tsaareja ja kirjailijoita yms...) linnoituksen museossa, aika aidon näköisiä oli! Linnoituksessa menis enemmänkin aikaa jos kiertäisi kaikki siellä olevat museot ja tilat. Tehtiin loppujen lopuksi aika pikainen kierros siellä joten aion mennä sinne tutustumaan paremmalla ajalla. Samalla voisi mennä sinne tien toisella puolella olevaan sotilasmuseoon. Kuulostaa sekin aika mielenkiintoiselta. Linnoituksessa olisi joku kidutusvälinemuseo, mutta se jätettiin tällä kertaa käymättä. Täytyy itekin harkita meneekö sinne vai ei, en halua nähä pahoja unia kaikista mahdollisista vempeleistä millä voi toisia satuttaa.


Tahtoo kyytiin!!!!

Kovasti jäi vaivaamaan kun linnoituksen luona oli helikopteri "parkissa" ja se nousi aina aika-ajoin pienelle kierrokselle. Ilmeisesti paikan päältä voisi lähteä tutustumaan Pietariin ilmasta käsin. Täytyy myöntää että joutuu varmaan etsimään hintaa moiselle lennolle, kovasti polttelis jos en joudu maksamaan itseäni kipeäksi. Tuskinpa se sen vaarallisempaa on kuin muuallakaan päin maailmaa. Ja aina olen halunnut helikopterin kyytiin päästä, joten jos hinnasta päästään sopuun niin mikä ettei!

Käytiin kaikessa rauhassa syömässä ja harkittiin kovasti jos johonkin olisi vielä mennyt. Todettiin kyllä suosiolla että turhan kiire tulee jos joka paikkaan yritetään rynniä. Pitää jättää ensi kerraksikin jotain katottavaa (sen helikopterilennon lisäksi). Onhan tässä aikaa kesäkuun loppuun koluta kaikkia paikkoja. Täytyy sanoa että ihan huippu viikonloppu takana ja oon niin iloinen kun sain vieraita! :) :)

Nyt jaksaa uusin voimin ryhtyä pohtimaan Suomen energiaturvallisuuden tilannetta ja yrittää kasata siitä tekstiä 3 sivua. Aloittaminen on aina vaikeinta mutta onneksi on jo vähän tekstiä ylhäällä. Siinä on alhaalla kuva meidän yliopistosta, harmi vaan että meillä on harvoin mitään ohjelmaa tuossa päärakennuksessa.


Saint Petersburg State University of Economics and Finance








Energiaa ja vieraita

Loistavaa lauantain myöhäisiltaa! Tässä on mennykkin pari päivä ilman kirjoittelua joten korjataan heti tilanne. Tämä viikko on ollu aika raskas, muuta en oo ajatellutkaan koko viikkona kuin erilaisia energiamuotoja. Ensimmäiseksi kunnon kurssiksi kansainvälinen energiaturvallisuus ei ole ehkä helpoin mahdollinen kurssi opiskeltavaksi ja sanasto oli alkuun todella haastavaa. Aihekin oli tosi vieras mutta sitäkin kiinnostavampi, kiitos Konstantinin joka osasi selittää asiat niin hyvin. Täytyy myöntää että maailman öljy- ja kaasukauppa aukeni melko hyvin. :) Eilen illalla väsäilin vielä esitelmää Baltian maiden ja Puolan historiallisista suhteista Venäjään ja niiden vaikutuksesta energiaturvallisuuteen. Heh... Pääasia että tuli pidettyä. Vielä kun esseen tekaisen Suomen tilanteesta (energiaturvallisuuden) niin sitten olisi paketissa tämä kurssi. :)

Torstaina kävin itseäni salilla kiduttamassa paikallisella Total Workout tunnilla, joka oli hieman samanlainen kuin BodyPump. Loistava tunti ja sain onneksi apua yhdeltä englanninkielentaitoiselta naiselta, Ksenialta, kun en tiennyt mitä kaikkia vempaimia tunnille tarvitsee. Käytiinkin sitten vielä jumpan jälkeen kävelemässä ja kahvilla. Kiva saada uusia tuttavuuksia koulun ulkopuolelta.

Kummasti on tottunut tähän huoneen jakamiseen vieraan ihmisen kanssa kun on suorastaan outoa että Anja on lähtenyt Moskovaan viikoksi. Kyllä mie täällä pärjäilen siltikin mutta kummallista silti on. Onneksi sain vierailta Imatralta kun Anni ja Hanna tuli moikkaamaan. Ihana oli nähdä ja tuntuu kun tästä olis pitempikin aika kun oon tänne tullu. Käytiin syömässä, vähän shoppailemassa ja keskustassa pyörimässä. Sen verran alkoi olla hämärää ettei nähtävyyksien katsomisesta meinannu mitään tulla joten jatketaan sitä osuutta huomenna. Nyt voin vaan todeta että onneksi esseen palautuspäivä on vasta tiistain joten ehdin nauttia miu vieraista (jotka tosin on hotellilla ja mie täällä "dormilla" omassa suuressa huoneistossani).

Sen verran veti takin tyhjäksi tuo eka kurssi että iltaisin ei tarvinnut unta ootella. Melkoisen työn sai tehdä kun käänsi tietoa päässä suomeksi ja loput tarkisti sanakirjasta jos ei heti mennyt jakeluun. Taidan nyt kellahtaa sänkyyn niin jaksan huomenna toimia kaupunkioppaana vieraille. Hyvää yötä!

Opiskelua ja pakkasta

Pakkaspäiviä on saatu viettää täällä Pietarissakin. Eilen taisi olla aamulla melkein -16 astetta ja tänään kuulemma -7. Mittaria en omista mutta muut opiskelijat mainitsivat tuollaisia lukuja. Mutta pääasia että aurinko paistaa! :)

Ei mitään lisättävää...

Kaksi päivää on mennyt päntätessä kansainvälistä energiaturvallisuutta. Älkää ees kysykö miksi moisen kurssin valitsin, mutta siellä oon nyt istunut ja kuunnellut, yrittäny jopa ottaa osaa keskusteluun. Täytyy sanoa että ekaksi kunnon kurssiksi tuntuu aika vaikealta, koska aihe on vieras ja sanasto melko uutta. Tuplasti työtä kun opiskelee sanastoa ja itse aihetta. Mutta täytyy sanoa että aihe on niin mielenkiintoinen, että se on kaiken pänttäämisen arvoista. Kaikkea mahdollista eri energiamuodoista, energian riittävyydestä ja kestävästä kehityksestä. Samalla vähän historiaa ja ennen kaikkea turvallisuuteen liittyviä asioita. Oon siis ihan myyty aiheeseen ja opettaja Konstantin on aivan loistava. Seuraavan päivän aiheesta löytyy aina jokin/jotkin artikkeli/artikkeleita, joka pitää lukea etukäteen joten samalla voi opetella sanastoa ja on paremmin perillä asiasta jo valmiiksi. Tänään täytyy vielä lukea ja suomentaa huomisen aineisto. Yleensä pari pitempää artikkelia (10-14 s). Miusta tällainen etukäteen tutustuminen on loistava järjestely.

Eilen olin aika epätoivoinen tuon kurssin suhteen joten menin salille purkamaan paineita juoksemalla. Auttoi se ja suomentaminen sujui huomattavasti paremmin sen jälkeen. Tänään ei epätoivo ollu niin suurta mutta päätin silti mennä tutustumaa Basic Step -tunnille. Täytyy sanoa että miu rytmitaju ja onnistumismahdollisuudet tällaisissa lajeissa, jossa täytyy käyttää käsiä ja jalkoja samaan aikaan on aivan onneton. Tunsin kyllä itteni sokeaksi ja kuuroksi apinaksi ku poukkoilin siellä muitten seassa. Opettaja parka yritti miulle selittä jotain liikettä mut tällä venäjäntaidolla se tyyty näyttämään kääntelemällä minua ja osittelemalla miu jalkoja... Ihan painajainen! Ei siis ettei kunto olisi riittänyt, vaan se, ettei miu kädet ja jalat voi yksinkertaisesti mennä eri suuntiin!

Huomenna voisin suunnata Galleriaan sukkaostoksille. Suuresti oon järkyttynyt koska miu uudet, kerran käytetyt sukat on anastettu. Pestyinä kuivaushuoneen narulta hävisivät mokomat, minun uudet pallosukat. No, nyt voi sanoa että varmaan tarpeeseen vietiin (mammaa lainatakseni). :)

Sunnuntain rauhaa

Aurinkoista sunnuntaita täältä Pietarista! Aamulla oli ihana herätä kun pihalla paistoi aurinko vaikka melko kylmä olikin. Mieltä piristi suunnattomasti koska tuntuu että aurinko on ollut hyvin piilossa täällä ollessa. Taisi olla kolmas päivä kun se näyttäytyi.


Kauniin ilman kunniaksi päätin käydä tutustumassa tarkemmin Iisakin kirkkoon, tai tarkemmin ottaen sen näköalatasanteeseen. Täytyy sanoa että kaikki 220 askelta oli kiipeämisen arvoisia. Näköala oli mahtava ja näkyi lähes koko Pietari, eikä ollut sadepilvet tai sumu pilaamassa näköalaa. Jos joku Pietariin tulee niin suosittelen maksamaan 150 ruplaa tuosta näköalasta. Kesällä on varmasti vielä kauniimmat maisemat.




Katutaso tasanteelta käsin

Paluumatka meni maisemia ihaillen ja siltoja ihmetellen. Niitä tuntuu riittävän eri värisistä eritavoin koristeltuihin. Oma suosikki on kyllä edelleen tuo Pankkisilta (1825-26) joka löytyy yliopiston sisäänkäynnin vastapäätä. Yliopiston päärakennus on nimittäin toiminut pankkina joskus menneinä vuosina (Assignation Bank 1769). Pitänee kuvata tuokin silta joku päivä, tosin mieli tekis lisätä ensin hieman maalia leijonien siipiin. :)


Satama-aluetta

Taustalla Neva

Illan ohjelma olikin sitten vähemmän innostava. Suomentelin 24 sivua tekstiä ja yritin saada päähän mahtumaan jotain tietoa energiaturvallisuudesta. Tällä hetkellä päässä ei tunnu muuta olevankaan kuin öljyn hinnan vaikutus makrotalouteen ja Persianlahden sota. Muita kriisejä ja hurrikaaneja unohtamatta. Huomenna alkaa siis kurssi "Kansainvälinen energiaturvallisuus". Kuulostaa ehkä tylsältä mutta osa tekstistä oli niin kiinnostavaa että ei malttanut lopettaa suomentamista. Innolla jään odottelemaan huomista oppituntia itselle näinkin vieraasta aiheesta.



Marian palatsi, toimii nykyään Pietarin kaupunginneuvostona

Ystävänpäivää

Hyvää Ystävänpäivää! <3



Taas joku kaunis vanha talo, huomatkaa kaunis värien käyttö viereisissä taloissa

Tää ystävänpäivä on mennyt rauhallisissa merkeissä. Ystävänpäiväkortteja en viitsinyt lähettää mutta täytyy myötää että kovasti on ystävät olleet tänään mielessä. Hieman on epäilyttänyt oonko ihan terve joten oon ottanut rauhallisesti. Kävin vähän kävelemässä ja katselemassa kaupunkia koska salille en uskaltanut lähteä. Katotaan huomenna mikä on olo, jos vaan on hyvä olo niin salille taidan suunnata.



Moika

Paikallisessa postitoimistossa kävin postittamassa pari korttia ja onnistuin selviämään miu "loistavalla" venäjänkielelläni. Kaikkea muuta kuin loistava tää vielä on. Siitä tulikin mieleeni että yritin tehdä tänään venäjän kotitehtävää. Odotan tässä että kämppäkaveri oikolukee enimmät virheet pois, odotan vaan milloin se repeää totaaliseen nauruun tuota kyhäelmää lukiessaan. Pääasia että sain siihen mahdutettua lempisanat - mennä nukkumaan. Tuota verbiä on muutaman kerran harjoiteltu nääs taivuttelemaan. :D

Kaupungilla kävellessä huomaa että noita nättejä kanaaleita ja taloja on joka suunnalla. Pitänee ottaa joku kunnon kuvausprojekti kun ilma lämpenee. Opaskirjasta bongasin jo eläintarhan ja sinne pääsyä ootan innolla. :) 

Opiskelua ja perjantai-illan viettoa

Taas olis perjantai, nopeesti menee aika täällä. Meinasin ensin että kerron minkälainen sää tänään on ollut mutta tulee samaa ongelma kun jokaisen muuna päivänä. Ei voi olla mahdollista että se vaihtelee niin paljon! Voin vaan sanoa ettei aurinko ole paistanu, siinä tän päivän säätiedote. :)

Erittäin tärkeä kuva

Vihdoin ja viimein oli ensimmäinen oppitunti, venäjää venäjäksi. Täytyy myöntää että vaatii suunnattomasti keskittymistä kun kaikki asiat tulee vain venäjän kielellä, osa sanoista meni ohi mutta lauseiden sisällön ymmärsi. Tosin ei kannattanut ajatella samalla yhtään mitään muuta tai lause oli menetetty. Tehtävät oli suhteellisen helppoja mitä tehtiin vaikka uusia sanoja tuli, suurin haaste oli opettajan ymmärtäminen. Kävin heti ostamassa oman kirjan, en halua lainata koulun kirjastosta kun en voi sotkea omia merkintöjä kirjaan. En tiedä milloin olisin saanu uuden koulukirjan alle 10 eurolla. Kirjakaupassa olivat ystäväpäivän kunniaksi höveleitä ja antoivat suklaisen lusikan kaupanpäälle. Sen kyllä ajattelin säästää, ainakin jonkin aikaa... Valokuvan otin varmuuden vuoksi jos muutan mieleni. :D



Tervetuliaistilaisuus alkamassa

Iltapäivällä oli tervetuliaistilaisuus jonka rehtori piti. Tää päivä on mennyt taas jotenkin oleillessa, hieman on sellainen olo kun olis pientä flunssaa ilmassa. Pitää kai yrittää tuplata tuo teen juonti jos se auttais asiaan. Vihdoin ja viimein sain opiskelijakortinkin ja sertifikaatin seminaariin osallistumisesta. Todistus siitä että olen tehnyt ees jotain hyödyllistä täällä. :) Jos siis tämän päiväistä venäjäntuntia ei vielä lasketa.



Kaikkea tärkeää tältä päivältä

Kaupassa käydessä alkoi hirveästi tekemään mieli jotain hyvää, joten pakastealtaasta bongasin karhunvatukoita. Vietetään siis perjantai-iltaa syömällä
karhunvatukoita, käy se näinkin! Terveellisempää herkuttelua, älyttömän hyvältä maistu rahkan kanssa. Minimoin mielihalun syödä tuo suklaalusikka. Toivottavasti huomenna paistais aurinko, mieli tekis lähteä käymään maisemia ihailemassa ja postia lähettämässä. Nyt kun tuon opiskelijakortin sain niin pääsen vaikka Eremitaasiin ilmaiseksi. Huomista odotellessa...

Aurinkoa ja nähtävyyksiä

Kazanin katedraali (1818)

Aurinkoisesta päivästä on saanut nauttia tänään Pietarissa, paras mahdollinen ilma katsella nähtävyyksiä. Tämän päivän ohjelmassa on ollutkin lähinnä maisemien katselua. Eilinen jumppa ja kotiinpaluu venähti melko myöhäiseksi joten aamulla tuli nukuttua univelkoja pois oikein kunnolla. Päivä oli turhan nätti sisällä olemiseen joten lähdin Katarinan (saksasta) kanssa katselemaan nähtävyyksiä. Ensin tuli ihailtua Kazanin katedraalia sisältäpäin, valtavan suuri ja kaunis rakennus. Katedraali löytyy ihan koulun läheltä mutta ei vain ole aikaisemmin saanut aikaiseksi mennä sisälle asti. 

Joku monista kanaaleista

Käytiin ihailemassa Palatsin aukiota ja Nevaa, keskellä alkaa olla jo sulaa. Jos aurinko jaksaa paistaa, niin eiköhän kohta pääse uimaan. En uskaltais enään jäälle mennä. Kanaaleita löytyy valtavasti ja meen totaalisesti nimissä sekaisin, mutta yhdenkään jäälle en kävelemään menis. Sen verran on itsesuojeluvaistoa mukana tällä reissulla.
 
Tykkään muuten valtavasti tuosta portista mistä tullaan Palatsin aukiolle. Aurinko häiki sen verran hyvin että kunnon kuvaa oli vaikea saada. Hyvän mittasuhteen antaa nuo pienet ihmiset kuvassa. :)
 
Paluumatkalla poikettiin "kotikadun" ruokapaikkaan syömään borssia. Täytyy myöntää että on se hyvää. Toivottavasti opin tällä reissulla tekee ite kunnon borssia. Pitää kysyy jos Anja-kämppis opettais. Alan muuten tottumaa jo paikalliseen kahviin, ei siihe kovin kauaa menny.
 


Iisakinkirkko (1858)

Iltapäivällä tehtiin viel linja-autokierros, koulun järjestämä sellanen. Opas selitti valtavan määrän historiaa ja vuosilukuja, puoliakaan en enää muista. Täytyy varmaan ostaa joku miniopas Pietarin historiaan. Kirkkoja tuntuu riittävän ja tuossa olisi vielä Iisakinkirkostakin kuva. Sitkeyttä vaatii rakentaa samaa kirkkoa 40 vuotta mutta kyllä tuo lopputulos on hyvä. Käytiin bussikierroksellakin katselemassa Nevaa ja saatiin todeta ettei jää tosiaan kestä. Yksi vaihto-oppilaista onnistu kastelemaan itsensä kun railon reuna petti. Eli ei kannata kokeilla. Mahto olla kivaa istua märissä housuissa loppukierros, onneks ei uponnut kaulaa myöten.

Loppuilta menikin sitten Anjan kanssa shoppaillessa. Käytiin ettimässä miulle nahkakengät Galeriasta, alko märät sukat kyllästyttämään niin paljon. Enkä halua sitä flunssaa todellakaan. :)
 




Bemareita ja kielikoe

Tämä aamu käynnistyi kellon soittoon kun aamuohjelmassa oli luento. Aihe oli loistava ja käsitteli BMW:n mainontaa, eikä paikalla vain istuttu kuuntelemassa. Luento oli Harvard Business Schoolin -malliin järjestetty ja mainontaa analysoitiin ryhmissä. Todella loistava luento! Samalla tuli opittua lisää Bayeriche Motoren Werken historiaa. Jos joku ei vielä tiennyt niin yritys on perustettu vuonna 1916 ja valmisti alkujaan osia lentokoneisiin. Ensimmäinen auto on valmistettu 1929. Suorastaan odotan jo innolla ensiviikon oppitunteja energiaturvallisuudesta!

Ennen luentoa tuli kivana yllätyksenä, että ohjelmassa on kielikoe heti luennon jälkeen. Tuntu suorastaan koomiselta istua haastateltavana ja vastata muutamaan kysymykseen venäjäksi. Niiden perusteella jos meidät jaetaan ryhmiin niin ei tule olemaan helppo tehtävä. Onneksi ryhmää saa vaihtaa helpompaan tai päinvastoin. Se selvinnee sitten kurssin alettua, mikä todellinen kielitaito on. Eikä sillä ryhmällä niin väliä ole, pääasia että oppii kieltä kurssilla ja yrittää käyttää sitä ihan käytännössä.

Eilen illalla nukkumaan mennessä en tosin kovin kielitaitoiseksi itseäni tuntenut kun yritin taas taivutella verbejä kämppäkaverin opastuksella. Aamulla tosin vielä muistin hieman joten ei iltaharjoitus hukkaan mennyt. :) Osasin jopa tilata (hyvillä neuvoilla varustettuna) tänään musta-valkoisia mattapintaisia valokuvia 6 kpl kokoa 3*4 cm opiskelijakorttia ja viisumia varten. Muuten on mennyt päivä ihan palloillessa ja oleillessa. Kohta voikin yrittää raahautua iltajumpalle!

Ostoksia ja urheilua

Tänään tulee viikko täyteen täällä Pietarissa. Nopeasti on aika mennyt ja hyvin olen viihtynyt. Kummasti aika menee kun oppii uusia juttuja ja on kivaa tekemistä. :)

Kävin tänään kaupunkialueen ulkopuolella ostoksilla ja IKEAssa syömässä Antonin opastuksella. Löytyi niin kiva kauppakeskus että sinne pitää mennä uudestaan, hintatasokin oli huimasti matalampi kuin Nevskin varressa. Tunnustan ostaneeni neuletakin ja -paidan, mutta jos hinta on 3,5 € kappaleelta niin en voinu vastustaa. Ekaa kertaa matkustin yksin Pietarin metrossa mutta se on niin suunnattoman looginen ettei siellä voi eksyä. Kuka lie suunnitellut mutta järkevä se on! Hommattiin samalla miulle metrokortti ettei joka kerta tarvitse kolikoita kaivella. Kiitos taas Antonille tulkkauksesta, opastuksesta ja seurasta! :)

Lähikaupan "Suomi-löytöjä" ja iltalukemista

Iltapäivällä kävin taas kuntosalilla mutta nyt riitti kevyempi treeni. Sen verran kipeiksi tuli lihakset edellisistä kerroista että tänään sai ottaa kevyemmin, 45 min juoksua ja vähän toistoja laitteilla. Katotaan jos sitä huomenna illalla menis taas vatsalihaksia kiduttamaan.. Kovasti miel tekis!

Huomenna olis vihdoinkin jotain tapahtumaa koulun puolesta, eli BMW Films -luento (markkinointia). Aihe oli niin kiinnostava ettei voinut olla ilmoittautumatta. Tää viikko on aika löysää oleilua mutta ens viikolla sitten alkaa ekat kunnon kurssi. Alkaa tässä jo tosiaan kaipaamaan jotain kunnon tekemistä ja opiskelua, vaikka mielellään paikkoja katselenki. Puolihuolimattomasti olen meidän olohuoneen kirjahyllystä yrittäny etsiä järkevää luettavaa mutta tarjonta on ollu lähinnä venäjän kielistä, venäjän kielen oppikirja on ollut ainut tähän mennessä mitä oon voinut selailla (ja Anjalta kysellä sanojen merkitystä). Tänään tein löydön, Reijo Mäen Enkelipölyä! Kiitos tästä jollekin entiselle vaihto-oppilaalle! :)

Masemia katselemassa

Че́сме́нская це́рковь

Sunnuntaipäivän kunniaksi lähdettiin tänään muutaman muun vaihto-oppilaan kanssa katsomaan yhtä Pietarin monista kirkoista. Çeşmen kirkko on Johannes Kastajalle pyhitetty (venäjäksi Че́сме́нская це́рковь, Tšesmenskaja tserkov) kirkkorakennus keskusta-alueen ulkopuolella. Metrolla kuitenkin pääsee jos joku haluaa mennä ihailemaan (sininen linja). Kovin kauaa ei kehdattu sisätiloja ihailla sillä kirkossa oli selvästi alkamassa hääjuhla mihin meitä ei oltu varmaankaan kutsuttu. :) Kaunista kuitenkin oli! Kuvasta varmaan huomaa ettei kirkko ole kovin suuri verrattuna noihin Pietarin moniin kirkkoihin, mutta väri oli suloisen pinkki.

Kirkon jälkeen mentiin vielä katsomaan Leninin patsasta (se oli valtava)joka löytyi aika läheltä kirkkoa. Täytynee mennä käymään keväämmällä uudestaan, koska patsaan ympärillä on puistoa ja suihkulähteitä. On varmaan upea kun nurmikko vihertää ja suihkulähteet on toiminnassa. 

Valtavan suuri Leninin patsas

 Monta muutakin paikkaa ja puistoa olen jo lisänny "keväällä uudelleen" listalle, esimerkiksi kesäpuiston. Onpahan keväällä aktiviteettiä jos kurssit käy vähiin.
 
Museoihin pitää myös ryhtyä tutustumaan, niitäkin täällä kaupungissa tuntuu riittävän laidasta laitaan. Ei pelkästään taidemuseoita, vaan eläintieteellisestä museosta sotamuseoon ja kaikkea siltä väliltä. Kun kerran tänne on tultu niin pitää bongailla kaikki kivat nähtävyydet. Hyvä tilanne on siinä ettei ole kiire juosta kaikkea parissa päivässä vaan saa tutkia viisi kuukautta ihan rauhassa. :) Tykkään!
 
Valtavan nälkäisinä suunnattiin kauppakeskus Galeriaan syömään (ei Lappeenrantaan), johtuko tuo kylmästä ilmasta vai kovasta nälästä mutta suunnattoman hyvältä maistui. Täytynee suunnata Galeriaan uudelleen ihan ostosten merkeissä, niin monta kertaa on sukat jo kastuneet että taidan suosiolla etsiä nahkakengät ja kenkälankkia.



 

Joku hieno kirkko

Paluumatka päätettiin suorittaa kävellen ja törmättiin samalla vielä yhteen kirkkoon. Tämän nimi jäi vielä epäselväksi ja sisätiloissa oli jonkinlainen remontti menossa. Sinne ei siis tutustumaan päästy. Kaunis sekin oli, ei voi muuta sanoa. 
 
 
 

 Kävelymatkan varrelle osui sitten tutumpi näky. Koti-ikävän iskiessä voi mennä sitten Prismaan ostoksille, mutta vielä koitan sitä välttää. Tietysti käyn Prismaan tutustumassa mutta yritän vielä suorittaa ruokaostokset lähikaupoissa ja opetella tulkkaamaan mitä ihmeellisimpiä paketteja. Perustuotteet kyllä erottaa mutta joka ikistä ryynipussia en edes yritä arvata. Mutta odottakaapa muutama kuukausi! :)
 
Täytyy taas todeta että oli kiva päivä ja näki taas paljon. Välillä on kadut hieman hukassa ja suuntavaisto koetuksella mutta alan jo luottamaan paremmin tuohon metron käyttötaitooni. Ehkä tuota ei olisi kannattanu sanoa ääneen (tai kirjoittaa), ensi kerralla oon varmaan ihan kateissa jossakin väärän värisellä linjalla. Noh, kotiasemalle (Nevski Prospekt) kun löytää niin kaikki on hyvin!
 
Täytyy vielä tunnustaa että tämä kanaali tai joki jäi myös nimettömäksi. Vahva arvaus olisi kuitenkin Fontanka, mutta selvitän senkin vielä jokukerta kun noille nurkille osun. Täällä on nimittäin ihan normaalia kysyä tuollaistakin asiaa ohikulkijalta. Ystävällisesti taas eilen vanhemmalle rouvalle sain tällaistakin asiaa neuvoa. :)
 
Tämä tälläerää itärintamalta, palataan taas huomenna!

Vatsalihaksia ja kaupunkikierros

Viidettä päivää jo täällä vietellään ja kaikki on edelleen sujunut melko hyvin. Aamun aloitin reippaalla tehojumpalla, erittäin reippaalla.. :) Olin kieltämättä ihan haltioissani vaikka en niin rankkaa vatsatreeniä ole koskaan tehnytkään. Reilu puolituntia kun tekee putkeen ilman minkäänlaisia taukoja niin varmasti tehoaa. Huvittavaa oli huomata että  vaikka kielitaito ei riittänyt ymmärtämään kaikkea mitä ohjaaja sanoo, mutta toistojen määrä ja "käsi" sana erottuivat aika hyvin joukosta. Todella epäilen että huomenna voi olla aamulla sängystä nousu hankalaa. Viimeisenä liikkeenä tehtiin n.5 min lankkua jalan nostoineen. Sillon joutui jo hokemaan mielessä että "pystyn tähän, pystyn tähän..". Muutenkin rankka liike mutta jos puoli tuntia takana jo muuta vatsatreeniä niin tuntui aika taistelulta. Mutta jos vanhat tädit eturivissä jaksoi taistella niin pakko se oli minunkin. :) Siinä onkin hieno lukujärjestys helmikuun tunneista, aika monta tulee varmaan kokeiltua mutta nuo keskiviikkoillan striptease tunnit taidan jättää muille.. Täytyy myöntää että aika myyty olen ja normaali arkitoiminta helpottaa varmasti ettei koti-ikävä iske ainakaan vielä vähään aikaan.


Pahamaineinen kotiovi

Kävin vielä Antonin kanssa tutustumassa paikkoihin ja sain "paikallisneuvoja" eri asioihin. Samalla löytyi hyvä kahvi/blinipaikka mitä pitää mennä testaamaan uudestaan vähän tyhjemmällä vatsalla. Helpottaa paljon kun kuulee ja näkee eri asioita mitä ei itse muuten löytäisi tai huomaisi edes ajatella. Tulkkausapukin tuli hieman tarpeeseen.. Kiitos Anton! :)

Takaisin palatessa ei ollut niin kiva yllätys vastassa. Lumiräntää on satanut kovasti ja märkine varpaineni tulin asuntolan ulko-ovelle jonka lukko ei toiminut. Meitä oli lopulta räntäsateen keskellä, pimeässä, odottamassa kymmenkunta vaihto-opiskelijaa sisälle pääsyä. Onneksi paikkalinen lukkohuolto tuli äkkiä (jonkinasteisen rautakangen kanssa) ja auttoi meidät sisälle. Täytyy sanoa että onneksi kello ei ollut enempää ja apu tuli äkkiä. Pääsin laittamaan villasukat jalkaan ja keittämään kuumaa teetä. Nyt en mitään flunssaa haluaisi, jää muuten kuntoilut väliin ja se olisi katastrofi!

Tässä syvennyksessä on siis meidän asuntolan pääovi. Oman huoneen ikkuna on kuvan oikeassa laidassa (ei valoja), huone 307 jos joku tulee käymään! Tervetuloa, keitän kyllä kahvia tai teetä! :) Kahvinkeitin on tosin yhä kateissa mutta siivilä toimii edelleen ja on tallessa. Hätätapauksessa haen IKEAsta uuden keittimen. Joten ilmoitathan ajoissa jos olet tulossa! :D

Lunta tulee ja kovaa tuulta (7-12 m/s) luvassa, olkaa huolellisia ja varovaisia!

Kylläpä on tullu tänään lunta kuten kuvasta näkyy! Tosin tuo tuntuu melkein sulavan samalla kun maahan osuu joten ei täällä vielä kolaa tarvii esiin kaivaa. Onneksi joku paikallinen organisaatio lähetti tänään otsikon tyylisen varoitusviestin niin ei pääse talvi yllättämään. Ilmatieteenlaitos voisi kehitellä Suomeen samanlaisen palvelun ettei keli yllätä autoilijoita.

Eilinen kuntosali ja illan valvominen muihin vaihtareihin tutustuen kävi väsyttämään aika rankasti joten torkutus tuli aamulla tarpeeseen. Yritettiin muuten ratkaista Kreikan kriisiä muttei onnistuttu. Huomasin tänään ensimmäistä kertaa tuntui ettei miun mahalaukku ymmärrä vielä kunnolla venäläistä ruokaa joten aamupäivä meni aika lailla lepäillen. Onneks ei ollut muuta kuin vähän paha olo ja sekin meni ohi kun sain kokkailtua päiväruoan. Tosin oon ollut niin varovainen syömisten suhteen että johtui varmaan ennemminkin ruoan puutteesta.

Kämppis lähti opettamaan miulle miten maksetaan vuokra paikallisessa pankissa ja miten ladataan lisää puheaikaa kortille. Joten jos miun Megafonin numeroon on joku viestiä laittanut eikä ole perille tullut niin johtui vaan siitä että sieltä oli saldo loppu. Onneksi tiedän nyt miten saldo tarkastetaan sekä muuta tärkeätä mitä tulee tietää täällä. Alkuun olin hieman harmissani etten omaa huonetta saanut mutta nyt oon erittäin hyvilläni kämppiksestä. Samalla tulee harjoiteltua englantia ja venäjää, muutaman venäjän sanan on Anja (vaikka alkuun luulin että nimi on Anna) saanut tänään miulle englanniksi selittää ja opettaa verbien taivutusta. Ihan loistava tapa oppia! :)

Samalla kun käytiin kaupungilla noita asioita hoitamassa niin tutustuttiin muutamaan käymisen arvoiseen paikkaan. Nyt kun tiedän missä on mitäkin, niin voin mennä tarkemmin tutustumaan myöhemmin. Kuten tuohon Verikirkkoon. Anja selitti samalla eri paikkojen historiaa joten voin sanoa että oli todella kiva katsella ja ihmetellä kun kuuli samalla historiallisen puolen. Kovasti yritin kirkosta ottaa kuvaa mutta kauempaa otettaessa olisi ollut niin luminen kuva että tyydyin tuollaiseen pienennettyyn malliin. Koko komeudessaan en sitä onnistunut kuvailemaan mitenkään. Ootan innolla kevättä niin voin sitten ottaa oikein kunnon kuvauskierroksen. Sitten kun kaikki on vihreää ja kaunista.

Venäjän kielikoe olikin peruttu tältä päivältä joten tilalle tuli historia- ja kulttuuripainotteinen kielikoe englanniksi ja osin venäjäksi Anjan pitämänä. (Kupoli on muuten melkein sama kaikilla kolmella kielellä.) :) Oltiin tosin varmaan koominen näky kun käveltiin kuin kaksi ankkaa kipeine jalkoinemme, joku täti oli kaupassa jo kysynytkin miksi Anja niin vaikeasti kävelee. Onneksi en ole siis ainut kenellä on lihakset kipeänä!

Taas voi sanoa että on ollut kaikin puolin kiva ja opettavainen päivä! Sen vinkin voin heti sanoa jos joku tänne tulee, niin aina kannattaa kysyä neuvoa jos on jotain epäselvää. Jopa miulta on käyty kysymässä neuvoa missä on mikäkin katu, joten ei muuta kuin rohkeasti kysymään! :)
 

Kuntoilua

Kolmas päivä alkoi nukkumalla pitkään. :) Hyvää teki.
Kävinkin heti aamupäivästä utelemassa Planeta Fitnesissä hintoja ja muuten vaan saliin tutustumassa. Sali oli tosi kiva, paljon laitteita ja ohjattuja tunteja. Innostuin niin että otin suoraan jäsenyyden kuudeksi kuukaudeksi, sain hyvän tarjouksen enkä voinut vastustaa. Tarjolla oli vain kolmen ja kuuden kuukauden jäsenyyksiä joten päädyin tuohon kuuteen. Jos siitä nyt jää vähän käyttämättä niin ei se haittaa, kalliimmaksi olisi tullut ostaa pari lisäkuukautta. Onneksi salille ei ole kuin 15 min kävelymatka joten sinne on helppo mennä.

Samanlaista oli kuin suomalaisilla saleilla. Kovasti treenaavia miehiä ja naisia. (Kuikan pitäis nähdä tää sali!) Yritän salaa kuvata joku kerta niin näette. Löytyy tosin netistäkin, jos joku haluaa katsoa (Pietarissa on parikin Planeta Fitnes -salia, tämä on Kasanskaja). Netin kuvassa näyttää tosin ahtaammalta mitä todellisuudessa on, tykkäsin siis kovasti.

Ahtaudesta tulikin mieleen että tuo autojen määrä ja uskomattomat autonkäsittelytaidot on pistäny silmään. En mie saisi autoa niin pieniin parkkeihin enkä kääntymään niin pienessä tilassa. Olihan tietysti muutamassa kulma rutussa mutta en ikinä enää valita jos en Imatralta löydä parkkipaikkaa!! :D Tai jos joudun peruuttamaan taskuun.

Aamupäivällä hoidin siis tuon jäsenyyden ottamisen ja sen jälkeen istuskeltiin kiinalaisten vaihtareiden kanssa tekemään ruokaa (itä-länsi ruokavertailua)ja tutustumaan toisiimme. Mukavia tyttöjä olivat ja uskomattoman iloisia, aina hymyssäsuin kun näen heitä. :)

Iltapäivällä otinkin sitten salivaatteet mukaan ja lähdin testaamaan laitteet. Harmitti vähän kun en tajunnut niitä aamukävelyllä varata matkaan, olisin samalla voinut jäädä treenaamaan. Tulipahan tehtyä päivälenkki. Taisin innostua laitteista vähän liikaa kun nyt jo tuntuu jaloissa. Noh, hyvää se tekee vaan! Osa laitteista oli miulle ihan uusia mutta onneks oli käyttöohjeet englanniksi. :) Samalla reissulla onnistuin hukkaamaan toisen villasukkani jota kiinalaiset vaihtarit ihaili aamupäivällä. Eipähän pääse nousemaan hattuun ku kehutaan. Niin ja aina mie voin neuloa uusia jos enemmänkin näitä alan hukata.. 

Sitä paitsi tuo villasukan kadottaminen oli pieni koettelemus siihen verrattuna että joku on varastanut meidän kerroksesta kahvinkeittimen (joka keittää kylmää kahvia)! Onneksi mie nerokkaana likkana keksin kaivella kaappia ja löysin pienen siivilän, sain sitten kehiteltyä oman kahvinkeittimen. Ja oli kuumaa kahvia, ei tarvinnut enää mikrossa lämmittää kun mukiin kaatoi (toisin kuin varastetun mallin kahville joutuu tekemään..). Osasin lisäksi käyttää meidän pyykinpesukonetta, tänään on ollut loistava päivä!

Kaasulieden käyttöohjeita

Toinen päivä perillä ja nyt ei enää ole ihan niin hukassa oleva olo. Kävin kävelemässä ja katselemassa paikkoja, tosin aina en tiennyt mikä paikka oli kyseessä. Nyt en siis tarkoita että olisin eksynyt, mutta en vaan muuten tiedä mikä mikäkin kirkko, patsas tai silta on. Hienoja ne kuitenkin oli, mitä lie olleetkaan! :)

Tunnustan tuhlanneeni hieman ja ostin pakollisten tavaroiden ja pesuainetäydennyksen lisäksi käsilaukun. Otin ihan liian ison käsilaukun mukaan joten oli suorastaan pakko, voi harmi...
Samalla kun kävin kahvilla, seurailin miten väärin pysäköityjä autoja hinailtiin pois, mukavaa ajanvietettä. Ok, mie haluan lenkille tai salille huomenna. Pari lupaavan oloista puistoa löysin kartalta ja Anna (kämppis) näytti pari hieman kauempana olevaa. Samalla etsittiin miulle kuntosalia lähimailta ja yksi lupaava löytyi. Jumppatarjonta vaikutti kivalta vaikka se venäjän kielellä hoidetaankin. Voin siis seurata mitä muut ympärillä tekee ja koettaa kestää perässä. Samalla voin oppia venäjän jumppasanastoa! Huomenna menen siis hommaamaan jäsenyyden jos saan sen vain opiskelijahintaan. Oli nääs ihan hyvä tarjous opiskelijoille mutta en tiedä luetaanko miut virallisesti tämän yliopiston opiskelijaksi.

Tänään siis kohtasin uuden tuttavuuden, eli kaasulieden. Oon mie jonkun näköistä versiota testannut ja grilliä kanssa, mutta nyt saan siis opetella tekemään ruokani kaasuliedellä. Selvisin kuitenkin siitäkin ja osasin jopa sulkea lieden. (Pääkatkaisija löytyy lieden yläpuolelta, en halua kaasuttaa koko taloa.) Olin eilen ostanut jotain ryynejä mitkä jäi loppujen lopuksi epäselviksi, mitä ihmettä ne oikein oli. Valmistusohjeet oli sen verran epäselvät että päädyin nauttimaan jauhelihan pelkän salaatin kera. Ymmärsitte varmaan tuosta etten aio käydä joka päivä jossain syömässä. Saa muuten joku lähettää lisää rahaa ja joudu vielä ottamaan kokonaisen oman junavaunun takaisi tullessa.

Olo on vielä aika hämmästynyt ja kummastunut. Olen toista päivää maassa eikä tätä vielä oikein edes ymmärrä. Toinen päivä monista, en ole edes laskenut kun ei ole vielä tarvetta. Sit kun koti-ikävä iskee niin tarkistan tilanteen. :) Koti-ikävän estämiseksi järjestin itselleni lisää tekemistä ja ilmoittauduin BMW:n mainontaa koskevalle luennolle ja opastetulle kaupunkikierrokselle.

Ai niin, valtavaa onnistumisen iloa tunsin tunsin tänään (kaasulieden oppimisen lisäksi) kun keskustelin asuntolan siivoojan kanssa venäjäksi ja ymmärsin suurimman osan mitä rouva miulle puhui. Ei oo siis ihan hukkaan menny venäjän tunnit. Kaupoilla selvisin myös, himppasen englantiin turvautuen. Ehkä mie siis oikeasti opin! :)

Miu nimi näyttää muuten aiheuttavan hämmennystä ihmisissä, muutamaan otteeseen olen jo saanut kuulla miten mielenkiintoinen ja kaunis nimi se on. Kiitos äiti ja isä nimivalinnasta!

Perillä

Viipuri Allegrosta käsin nähtynä

Vihdoin ja viimein turvallisesti perillä ja vaatteet kaapissa! Pahin jännitys helpotti heti kun Vainikkalassa pääsi Allegron kyydissä piikkilanka-aidan ohi, tajusi että nyt se reissu alkoi kunnolla mitä on odotettu.

Vastaanotto Pietarissa oli hoidettu loistavasti ja tytöt ohjas miut turvallisesti asunnolle. Samalla tuli tuo uusi SIM-kortti ostettua puhelimeen ja huolehdittiin kaikki mahdolliset paperityöt heti pois  alta. Nyt saa keksittyä vaan nauttimaan ja odottamaan kielikoetta (venäjän).

Suuri yllätys tuli asunnon suhteen (josta laitan teille jossain vaiheessa kuvia), en siis asukkaan yksin. Miulla on siis kahden hengen huone venäläisen Annan kanssa mutta ehkäpä tää parantaa miu kielitaitoa rutkasti. :) Niin ja ompahan seuraa, ei tuu koti-ikävä niin helposti.

Ruokakauppaa sain etsiä ihan urakalla, mut kyllä sekin vihdoin ja viimein löyty. Ja nyt tiiän mitä tuun ostamaan varmaan joka kauppareissulla - granaattiomenoita! Miten ihmeessä ne voi olla suurinpiirtein 2 €/kg? Mie niin rakastan niitä, varsinkin kun näin halvalla saa! Pitää kai kotiin lähtiessä jättää vaatteet tänne ja varata niitä laukullinen...

Kaikki siis tähän mennessä hyvin! Saan nyt pari päivä tutustua paikkoihin onneksi ihan rauhassa, jos en sitten niin helposti pääsis eksymään. Tosin kyllä sekin päivä vielä koittaa. Turhan innokkaasti kun lähden metrolla ajelemaan niin en tiedä mihin vielä päädyn. :D

Ai niin, meillä on koko siiven yhteinen pesukone, vessa ja suihku! Lämpimän veden riittävyys on tosin siinä ja siinä mut hei, mie oon käyny avannossa. Jotain hyötyä on siitäkin siis ollut.

Siinä on muuten kuva miun omasta puolikkaasta tässä huoneistossa. Anteeksi epäjärjestys, kaikki tavarat ei ole omaa paikkaansa ihan vielä löytäneet. :)

Kerron teille lisää kunhan toivun matkan vaivoista, kaiken jännittämisen jälkeen voisin hyvin mennä jo kohta nukkumaan. Sen verran jäi unet viimeyönä vähiin...

Pakkaamista ja panikointia

Pientä ongelmaa on aiheuttanut tuo pakkaamisprojekti.
Epätoivoisena mietin mitä ihmettä ihminen tarvitsee viideksi kuukaudeksi mukaansa. Kenkiä voisin ottaa koko matkalaukullisen, normaali viikonloppureissukin vaatii jo vähintään kolme paria.

Niin ja jumppavaatteet, kuvittelen löytäväni itseni jossain vaiheessa pietarilaiselta kuntosalilta tai nyrkkeilemästä joten pitäähän sitä urheiluvaatteita varata. Koulun sivustolla lupailtiin uimahallia, kreikkalais-roomalaista painia ja nyrkkeilyä joiten nyrkkeilystä innostuin heti. En osaa oikein kuvitella itsenäni punaisessa painitrikoossa molskilla riehumassa...

Pientä paniikkia aiheuttaa kauheat epäilykset englannin taidon riittävyydestä. Aloitankin helposti "avainasiat kansainvälisessä energiaturvallisuudessa" nimisellä kurssilla, joka ei kerro selkosuomellakaan miulle mitään. Haasteita haasteita! Sanakirjan pakkasinkin heti ekana... :)

Salmiakkia oon varannut usemammankin rasian, sitä ilman ei yksinkertaisesti voi lähteä. Kerron jossain vaiheessa tarkan osoitteen mihin voitte täydennystä lähettää! ;)Koti-ikävään täytyy tietysti varautua joten myönnän pakanneeni sukkapuikot ja pari kerää lankaa. (Parhaiten tuntevat tietää miu neulontahimon..) Voin sitten kyynelehtiä sukkapuikot kädessä ja tuhlata Nessuja salmiakkia mutustellen. 

Huomenna olisi siis lähtö Vainikkalasta 12.02, jos vaan tuo lumentulo ei sotke aikataulua. Kaiken kaikkiaan luotan vielä siihen että kaikki menee hyvin ja tuo englantikin vahvistuu aika nopeasti. Venäjän taidosta puhumattakaan!