Turismia ja jalkapalloa

On ilmoja pidellyt, siis ihan kunnon auringonpaistetta perjantaista lauantaihin. Torstaina oli kauhea räntäsade heti aamusta joten sain etsiä toppatakkia matkalaukusta, sen olin tietysti pakannu heti ekanan pohjimmaiseksi. Päätin nääs ettei noin karmea ilma saa olla tekosyynä jättää salitreeni väliin. Varsinkin kun miel teki mennä vatsajumpalle kun siellä on niin mahtava ohjaaja, kaveri tietää varmaan kaikkeista kauheimmat vatsalihasliikkeet mitä maa päällän kantaa. Siksi mie siitä niin kovasti tykkäänkin - vielä kun tehdään sen 5 minuuttia yli ajan kun kerran on aloitettu... :) Iltapäivällä sitten Felix tuli ovelle koputtamaan ja sanomaan että "Tuu, nyt mennään!" Jaa niin mihin? Hän nyt oli vaan päättänyt että myö mennään juoksemaan, se ettei miulla ole takkia, ei ole tekosyy joten jostain löyty yks ylimääräinen takki. Ei muuta kun kaivamaan lenkkareita ja paksumpia juoksuhousuja matkalaukusta. (Lähinnä salilla olen juossut joten päätin siksi pakata nuo kunnon juoksuvehkeet jo matkalaukkuun.) Illemmalla kaivelin sitten taas laukusta mekkoa, josko se olis kaverille käynyt teatteriin. En siis pakkaa loppuun ennen kuin tiistai-iltana, muuten saan kaivaa vähän väliä jotain tuolta laukusta.

Olin innosta pinkeänä ku perjantaina oppitunnit loppu ja pääsin viikonlopun viettoon auringonpaisteeseen. Varsinkin sen jälkeen kun olin ainut oppilas venäjän tunnilla ja sain 3 tuntia keskustella kahden kesken opettajan kanssa, lukea kaikki tekstit ja vastata jokaiseen kysymykseen jonka hän esitti, oli niin voittajafiilis että ei voi sanoin kuvailla. Parhaitenhan sitä noilla tunneilla oppii mut on se samalla suunnattoman raskasta olla yksityisopetuksessa.

Päätin siis tehdä kunnon kävelyretken ja katsella samalla maisemia. :) Mikä täällä on kulkiessa ku sää on mahtava ja pikkuhiljaa alkaa olla vähän vihreämpää. Oikeen houkuttelee ajatus lähteä piknikille puistoon tai jotain muuta yhtä kivaa.

Lauantaina menin heti aamusta   vatsajumpalle joka olikin vaihdettu joogaan. Hieman tunsin pettymystä mutta kivahan tuo joogakin oli. Tosin muiden venyessä ja paukkuessa kun kuminauhat, miu joustavuus ja liikkeiden sirous sekä sulavuus on lähinnä kumisaappaan luokkaa. Mut kyllä se hyvää teki! Paluumatkalla näin sitten kun harjoittelivat tolla vanhalla sotakalustolla Voitonpäivää varten. Toivottavasti tuo miu lisäämä video toimii, kuvan huono taso johtuu lähinnä kuvaajan ammattitaidottomuudesta ja innosta saada kaikki kiva yhteen kuvaan...

Iltapäivällä saatiin sitten ehkä maailman paras idea vuokrata polkupyörät ja lähteä katselemaan vähän uusia paikkoja. Kaikki oli alkuun ihan hyvin, ajeltiin kanaalin vartta merelle päin ja päätettiin että käydään rannalla kääntymässä. Ensinnäkin, täällä ei ole mahdollista ajaa kovinkaan monella pyörätiellä koska ihmisiä on niin paljon joten ainut vaihtoehto on ajaa ajotiellä autojen seassa. Toiseksi, autoilijat ei meitä tuntunu paljon kunnioittavan. Merelle olikin vähän pitempi matka ja loppujen lopuksi oltiin satama/teollisuusalueella. Ei siis mikään ihan perinteinen turistimesta. Huomaatte varmaan tuosta piikkilankakuvasta  että maisemat oli hieman erilaiset kun Nevskillä. Noh, jotta rannalle pääsisi niin pitää mennä tunnelin läpi meren ali.
Yksi meidän neljän hengen porukasta ei kuullut meidän epäilyksiä tunnelin turvallisuudesta polkupyörien kanssa saan sinne Andrea suhasti tunnelin pimeyteen, punaisella polkupyörällä, hiukset hulmuten rekkojen sekaan... Meillä meinas jo hätä tulla että nyt se on varmaan jo kuollut, muttei kauaa menny kun hän talutteli punaista polkupyörää takaisin. Oli kuulemma niin pelottava paikka ettei koskaan enää sinne. (Vaikka jäiki selfie ottamatta...) Takas tultiin suorinta tietä, Ylitsa Sadovajaa pitkin. Oli muuten aika mukavaa ajaa autojen seassa, varsinkin Moskovski Prospektin ja Sadovajan yhdistävässä liikenneympyrässä. Kuvitelkaa neljä pyöräilijää, valtava määrä autoja ja sekaan vielä pari raitiovaunua. En ole ikinä tuntenu olevani niin elossa kun perille päästessä, sen verran oli mielenkiintoinen kokemus mei pyöräretki. Seuraava retki on sitten ihan tavallinen ja turvallinen, eväät mukaan ja tutustumaan kaikessa rauhassa kaupunkiin. :)

Sunnuntaina iltapäivällä miulle tultiin tarjoamaan vielä ilmaiseksi lippua Zenitin jalkapallo-otteluun joten ei tullu mieleen kieltäytyä. Olin niin myyty kun näin kaikki turvallisuusjärjestelyt, ennen kuin päästiin ees lähelle areenaa niin mellakkapoliisi kaikkine suojapukuineen ja kypärineen ja muine suojineen, oli turvaamassa tilannetta ja sulkemassa tietä. Kuvassa nyt näkyy vaan muutama pelireissun aikana bongatuista mellakkapoliiseista. Muutaman kertaan sain näyttää käsilaukkuni ja antaa tehdä tarkastuksen käsikopelolla ennen kun pääsin katsomoon asti. Hyvä ottelu oli, Zenit voitti Arsenalin (ei SE Arsenal vaan joku paikallinen) 1-0. Ainut miinuspuoli oli vesisade joka kesti koko 90 min, menomatkan, tulomatkan ja vielä väliajan. Kotiin tullessa ensimmäinen ajatus oli kuuma suihku. On muuten kiva unohtaa toista kertaa pyyhe omaan huoneeseen saman viikon aikana, onneks naapuri oli huutomatkan etäisyydellä...

Pakkaamisen riemua

No jopas on taas aika rientänyt, mitähän mie oon täällä touhunnut kun en ole edes kerennyt kuulumisia kertoa. Edellinen päivitys näyttää olevan niin pitkän aja takaa että oikein itsekin ihmettelen omaa laiskuutta.

Edellisen päivityksen jälkeen olen kieltämättä istunut tunneilla aika tehokkaasti, välillä aamusta ilta kahdeksaan asti. Siinä välissä on vielä koettanut tehdä kotitehtäviä, esitystä ja lukea tenttiin. Noh, nyt saa hetken hengähtää ja valmistautua loppurutistukseen. Tällä hetkellä on ohjelmassa budjetointia ja muutamia kivoja laskelmia kannattavuuden suhteen, loistavaa! Mie niin tykkään tuosta matikasta että kiva opiskella noita laskelmia välillä vieraalla kielellä. :) Ekassa kuvassa pientä esimakua laskelmista, siinä on siis ihan tavallinen kriittisen pisteen laskentakaava eikä mitään atominhalkaisua vaikka hankalan näköiseksi se on osittain tehty.

Terijoki ( Зеленогорск)

Terijoki (Зеленогорск)

Vähän on suunnitelmia ja tehokkuutta laskenut flunssa, inhottavaa. Olin kunnon flunssassa mutta onneksi ei kuumetta nostanut eikä tarvinnut lääkärille mennä. Ihan perinteisin keinoin on selvitty, sekä lääkeitä ja muuta apua on tarvittaessa saanut. Osa lääkkeistä on vähän epäilyttäviä, kuten tuo kiinalainen jauhe. Parempi ettei edes tiedä mitä sisältää, jotain troppia se kuitenkin on.

Oon viime postauksen jälkeen kerennyt käymään Terijoellakin, todella ihana paikka. Luulen että sinne pitää tehdä vielä uusi retki, sen verran kaunista on kaikkinen hiekkarantoineen, puistoineen ja kaiken kruunaa tuo meri. Ja niin ylpeä saan itsestäni olla kun sain hommattua itselleni junalipun sekä osasin nousta oikealla asemalla pois kyydistä. Ei siis olisi ollu mahdottomuus että tyytyväisenä olisin istunut kyydissä ja katsellut maisemia Viipuriin asti. :) Junalippu oli muuten aivan suunnattoman halpa, näin opiskelijana sain vielä vähän alennusta ja kustansin lipusta huikeat 56,5 ruplaa. Ei VR kuljeta eurolla tuollaista matkaa, edes kahvia ei juna-asemalta tuohon hintaan irtoa.

Viimeviikolla ja maanantaina väkerrettiin esitystä Hukka -tuotteesta. Omasta näkökulmasta oli mielenkiintoista pohtia voisiko niiden tuotteet käydä kaupaksi tällä puolella rajaa. Tultiin siihen tulokseen että kyllä banjan omistajat voisivat ostaa jonkun koristeen kiukaalleen. Mielenkiintoisempaa oli varmaan ryhmällä joka pohti Biolanin kuivakäymälöiden potentiaalisia ostajia. Vuolukiviset koriste-esineet on sen rinnalla paljon helpompi juttu. En tosin tuota aihetta itse valinnut, ranskalaiset ryhmän jäsenet valitsivat sen nimen perusteella.

Perjantaina käytiin vähän shoppailemassa ja tehtiin perunasta pihvejä sekä kesäkurpitsasalaattia. Itse en päässyt torstaina kurssille jossa opeteltiin noiden perinneruokien tekoa joten ystävä piti miulle sitten oman oppitunnin ja näytti mitä kurssilla oli oppinut. Vahvasti luulen että noita joutuu tekemään kotosuomessakin, on ihan loistavan makuisia.

Lauantaina Eeva kävi moikkaamassa minua ja pyörittiin koko päivä kaupungilla, illalla vielä käytiin kyläilemässä. Jossain vaiheessa päivää söin jotain vähemmän terveellistä koska sunnuntaina sainkin sitten vähän lepäillä ja nautiskella jotain ranskalaisia lääkkeitä vatsan rauhoittamiseksi. Vahvasti epäilen että syy löytyy Mäkkärin hampurilaisesta, sen siitä saa kun sinne eksyy. Loistavasti olen tähän asti vältellyt moisia paikkoja, nyt hätätilanteessa turvauduttiin ja heti kostautu. Oli meinaan sen verran sitkee hamppari etten yhtään epäile vaikka siitä oli tullutkin miu vatsan väänteet.

Tässä oon yrittänyt epätoivoisesti pakata jotain tavaroita tuonne matkalaukkuun kun oon ensi keskiviikkona tulossa Suomeen käymään. Osan jos saisi tuotua jo niin ei sitten lopullisesti palatessa oo niin paljoa tuotavaa. Nii ja tietysti voin käydä ostamassa muutaman paria kenkiä jos laukussa on liikaa tilaa. Kävin eilen vähän tuliasia jo ostamassa ja tietysti itselle tarttui matkaan yksi SKA:n huppari kun kerran niin halvalla sain. :) Mutta en mie voi muuta kuin ihmetellä että miten nuo tavarat on voinu tullessa mahtua laukkuun kun nyt ei mene vaikka miten survoisi. Ja kaapissakin on vielä jotain... Vähän jotain pientä olen saattanut ostaa mutta oon mie jotain laittanut poiskin, kuten yhdet suolan pilaamat kengät ja yhden takin joka oli jo aika huonossa kunnossa. Takaisin tänne tullessa otan mukaan tyhjän matkalaukun niin viimeiset tavat tulee helposti mukana Suomeen. Nyt laitan pään tyynyn ja koitan muistaa olla hieman aktiivisempi päivittäjä jatkossa. :)

Pääsiäinen x2

Kylläpäs mie oon taas ollu kiireinen kun en ole ees kerenny kirjottamaan mitään! Aika vaan rientää kauheeta kyytiä. Noh, itseäni saan syyttää jos kiire on kun joka suuntaan sinkoilen. Tänäänkin mentiin vaan nopeasti maksamaan vuokraa pankkiin - meni 4 tuntia. Valokuva vielä todisteeksi että toista kertaa täällä ollessa minun nimi on kirjoitettu oikein kun tilaan kahvin Starbucksilta. Aplodit sille!!! :)Ja voin kertoa käyneeni siellä ihan useamman kerran. Kaiken näköstä on tarjottu Tanjasta Lainaan. Ei tuo Emilin nimikään kovin selkeältä näytä näin pikaseen luettuna mutta kyllä se oikein on.

Mitähän mie oon tässä kerenny viikon aikana tekemään? Kävin tutustumassa vähän muuhunkin kun Pietariin, Hatsinassa ja Katlassa tuli ainakin pyrähdettyä. Kiitos vaan matkaseuralle, kivaa oli! Käytiin vielä tutustumassa Toiseen maailmansotaan museossa kun minut Pietariin palautettiin. Oli mielenkiintoista, ketää kiinnostaa Leningradin piiritys ja WW2 niin kannattaa käydä. Löytyy Pushkin-hotellin vastapäätä keskeltä liikenneympyrää. Suosittelen lämpimästi!

Sen lisäksi oon opiskellu kun alkoi uus kurssi - Competitive Strategies in Russia. Huvittaa hieman ruveta tekemään ryhmätyötä koska opettaja on ilmeisesti mieltynyt Suomeen ja suomalaisiin yhtiöihin. Melkein aina on vertailun kohteena asiassa kuin asiassa Suomi ja yritykset joiden toimintaa Venäjällä pohditaan ovat kaikki suomalaisia. Myö tehdään siis Hukka -tuotteista (ne kaikki kivat kivijutut joita voit kiukaalle ostaa).

Oon huomannu kiinnostuneeni ihan hirmuisen paljon kaikesta kasvisruoasta. Ei siis niin että miusta mikään pelkkä kasvissyöjä tulisi mutta on vihannesten käyttö vähintään tuplaantunut täällä ollessa. Tällä viikolla kokeilin paistettuja tomaatteja kevätsipulilla höystettynä paistettujen kesäkurpitsasiivujen kera. Söin toki vähän muutakin, riisi sopii hyvin noiden kanssa. Suunnattoman hyviä oli, ei jää yhteen kertaan tämäkään ruoka. Tää höyrähtäminen kasvisruokaan voi selittää kyllä hieman tän elopainon pienentymisen.

Eilen naapurin kiinalaistyttö vietti synttäreitä ja osallistuttiin synttärijuhliin. Oli sekin hieman erilainen tilaisuus ja hauskaa oli. Yritettiin opetella kiinaa venäjäksi, ei siis ihan helpoimmasta päästä meidän kakkukestit. Yritän kuitenkin pitäytyä nyt tuossa venäjän opiskelussa kun sekin tuntuu olevan välillä suunnattoman vaikeeta. Jos jotain miun lahoon päähän täällä ollessa tarttuu niin hyvä on! :)

Muuttohommia ja muuta kivaa

No jopas on aika rientänyt ilman postausta! Mie oon ollu nyt niin kiireinen etten oo ehtiny ees kirjottamaan kuulumisia, mutta hengissä oon edelleen!

Grand Maketissa kävin viimeviikolla katselemassa Venäjää pienoiskoossa ja täytyy sanoa että oli upea. En voi muuta kuin ihailla ja ihmetellä, miten ovat jaksaneet kaiken sen näperrellä pienine karvaisine käsineen. Uskomattoman elävän tuntuisia oli nuo pienoismallit ja niistä näki hyvin miten erilaista ilmastoa ja aluetta Venäjältä löytyy. Grand Maketissa käynti oli osa kurssia Intoduction to the Russia civilization. Tällä viikolla pidettiin vielä esitelmä siitä, mikä on venäjän kielen tilanne entisissä Neuvostomaissa. Vaikea selittää tuo kunnolla suomeksi, mutta itse selitin kuitenkin mikä tilanne on Latviassa. Onneksi miulla oli täällä oma yleisö kuuntelemassa ja antamassa vinkkejä edellisenä iltana (yönä). Vielä kun tentin teen niin taas on yksi kurssi paketissa. :)

Ai niin, sain oman asunnon tällä viikolla ja nyt saan oleilla ihan omassa yksiössäni. Ei miulla tietenkään omaa vessaa ja suihkua ole, mutta oma vaatekaappi, jääkaappi ja muutenkin oma rauha. Ja oon 5 metriä lähempänä keittiötä! Outoa tää tosin nyt alkuun on, mutta olisin kuitenkin kohta joutunu totuttelemaan muutokseen kun kämppis lähtee takaisin Saksaan jatkamaan opiskeluja. Täytyy kyllä myöntää että ikävä varmaan tulee, kahdessa kuukaudessa sitä tutustu jo toiseen aika lailla. Noh, lähetän hänelle pussin salmiakkia sitten kun Suomeen palaan!

Mitäs muuta tässä on kerenny tapahtumaan.. Äiti, isä, Katri ja Raila kävi minua moikkaamassa edellisenä viikonloppuna. Kierreltiin vähän paikkoja ja vielä jäi paljon näkemättä. Pitää sitä kyl seuraavaksikin kerraksi jotain jättää. Jäi kyllä aika paljonkin kun keli oli vähän kurja ja onnituin kaiken hyvän lisäksi kipeyttämään selkäni salilla viime perjantaina. Viime kerrasta onkin vuosi aikaa joten aika hyvin on menny ilman kipuja. Käytiin katsomassa Iisakinkirkkoa, pitää tietää mimmoinen se on kun kerran siihen 40 vuotta meni. Ihan on kaunis, kannattaa käydä jos tänne tulee.


Iisakinkirkko

Esitelmän tekoon meni muutama päivä ja salilla käynti jäi vähän vähäiseksi tuon selän takia. Nyt on onneksi selkä kunnossa, ihmeen nopeasti se parani ja ehdin jo miettimään että lääkärillekö tässä pitää mennä piikkiä hakemaan. Onneksi ei tarvinnu! Käytiin tänään Emilien ja 4 amerikkalaisen kanssa kokeilemassa seinäkiipeilyä ja boulderingia paikallisella kiipeily/parkour hallilla. Ensimmäistä kertaa kiipeilin ihan kunnolla ja täytyy myöntää että tykkäsin lajista tosi paljon. Kunnon seinät mitä valjaiden kanssa kiivettiin oli melko matalia ja jopa mie olisin toivonut hieman korkeampaa. Bouldering olikin sitten eri juttu kun seinät oli muuten aika haastavia. Hieman epäilen että miten miu kädet mahtaa huomenna toimia kun nyt jo teemukia kantaessa huomasin jotain tehneeni. Yläselän lihaksista puhumattakaan, niin ja jaloissakin tuntuu...  

Ja koska mie oon monta kertaa muistanut kertoa teille että kuin mie meidän salista tykkään niin yritin ottaa oikein pikakuvan tossa viime viikolla. Hieman on tärähtäny otos mutta näette kuitenkin missä aikaani vietän muutaman tunnin viikossa. :)
Etualalla on kaikki laitteet ja takana löytyy "jumppasali" missä tunnit pidetään. Tässä tosin näkyy vain osa salista, on se oikeasti hieman isompi. Tuoksu ei ehkä ole paras mahdollinen paikan päällä mutta se on pieni miinus!

Laitan vielä kuvan tuosta kiipeilypaikan bouldering -osastosta. Hirmusen paljon tykkäsin!!!