Pietari-Imatra-Pietari

Opiskeltavaa

Lammassari

Tulipahan käytyä Suomessa pyörähtämässä! Tai no pyörähtämässä ja pyörähtämässä, kokonaiset 9 päivää vietin kotimaassa vaikka tuntukin että ne meni aika vauhdilla. Ihana oli käydä katsomassa miten siellä menee ja nähdä ihmisiä. Tuli käytyä kylillä, jumpalla Tanjojen kanssa, lenkillä Kuikan kanssa ja nautittua vaan olosta. Saunakertojen määrää en taida ees kertoa, vajausta on tainnut olla kun niin niin monta kertaa lauteilla istuin. Heti ekana iltana oli mahdollisuus päästä savusaunaan eikä sitä voi millään jättää väliin! Niin, leikattiinhan myö jopa orapihlaja-aitaa. Siinä on jotain mikä voitais kieltää kokonaan, siis orapihlajataimien myynti aidaksi. Pitää varmaan laittaa aloite tai ruveta keräämään nimiä adressiin, laitan liitteeksi kuvan miu käsistä ja jaloista. :( Muutama naarmu löytyy todisteeksi! Ihana oli käydä vaikka jännä tunne oli samaan aikaan siitä, kuinka vähän on enää aikaa olla täällä Pietarissa. Tarkoitus oli alkujaan palata vasta maanantaina mutta en halunnu missata tuota Voitonpäivää, joten palasin sitten jo perjantain. Kerkeen mie Suomessa olemaan vaikka loppuikäni jos haluan. Suomessa oli kesä pitkällä mutta huikeaa oli huomata tänne palatessa, kuinka kesä oli edenny täälläkin. Ihan kun kaikki olis alkanu vihertää sinä aikana kun olin poissa.

Muutama ihminen

Paraatia Nevskillä

Lauantaina olikin sitten voitonpäivä ja tuli pyörittyä koko päivä kaupungilla. Täytyy tunnustaa että näin tasan yhden panssariauton mutta ihmisiä sitäkin enemmän. Järkyttävä määrä ihmisiä lähteny samaan aikaan liikenteeseen. Koettakaa kuvitella tilanne jossa ihmisiä on niin paljon ettei mahdu liikkumaan mutta pakko olis päästä eteenpäin, vastavirtaan. Ei ole ihan helpoimmasta päästä, varsinkaan jos oot tottunut Imatran rauhalliseen keskustaan. Täytyy vaan todeta että onneks ei ole mitään torikammoa. Muutaman kerran olis varmaan saanu hyperventiloida ja huohottaa paperipussiin jos olis sellaista taipumusta. Yritin päästä paraatia katsomaan läheltä mutten onnistunu joten päätin vaan muuten ihailla paikkoja "väljemmillä vesillä". Tuli käveltyä jalkapohjat rakoille, tosin nilkkurit on muutenkin vähän turhan kuumat. Jos jaksan, meen varmaan huomenna katsomaan suosiolla itelleni jonkun sortin balleriinat tai muut kesäkengät - ilman korkoja. Sellaset millä on hyvä kävellä ympäri kylää ilman että jalat huutaa kostoa.

Sunnuntaina vietin sitten vähän erilaisen äitienpäivän ja nautin raikkaampaa ilmaa Pietarhovissa. Eremitaasin vastapäätä lähtee aluksia Pietarhoviin joten sinne pääsee helposti ja näkee mahtavia maisemia. Paremmat maisemat on Suomenlahdella kuin metrossa ja linja-autossa, ainakin omasta mielestä. Mieluummin haistelen raikasta meri-ilmaa ja ihailen merta kun katselen kengänkärkiä ja kanssamatkustajia metron penkillä. Matkaan menee vajaa puoli tuntia ja hinta on menopaluulta 1300 ruplaa (opiskelijat pääsee halvemmalla).

Suomenlahti

Pietarhovi on valtavan kaunis kaikkine suihkulähteineen ja puistoineen. Siellä tuli käveltyä ristiin rastiin ja muutama rastii ristiin jäi vielä tekemättä. Jos ketä kiinnostaa kauniit maisemat , istutukset ja vanhat rakennukset niin kannattaa ihmeessä mennä. Suihkulähteitä oli valtava määrä ja lähes kaikki kullattuja. On tuossa melkonen rakentaminen ollut mutta lopputulos on kyllä kaunis. Suosittelen! Ei tullut kovin montaa tuntia oltua, mutta hyvin olis saanu koko päivän menemään. Kovasti jäin miettimään onko alue puutarhurin unelma vai painajainen? Ja miten pensaat on muotoiltu, tuskin oksasaksilla ainakaan. Kallistuisin johonkin akkukäyttösen Makitan pensasleikkuriin, koska jatkojohtoa sais olla valtava kela. Kielitaito ei antanu periksi käydä tarkistaa asiaa paikalliselta puutarhurilta. Vaikkasin että se oli puutarhuri joka lapion kanssa heilui, tuskin setä oli kalalle menossa ja etti matoja kukkapenkistä. Kaikki on tosin mahdollista...

Palatessa joutui hieman arpomaan mistä kohtaa laituria lähtee paluupaatti Pietariin. Onneks hukassa olevan näköinen turisti saa apua pyytämättä. :) Äitienpäivä kun oli niin väkisin tuli mieleen miten mei äiti olis varmaan tykänny paikasta. Noh, aina voi tehdä lomamatkan Pietariin ja käydä kattomassa kukkapenkit. Niin lähellä Imatra on kuitenkin Pietaria että junalla pyyhkäsee äkkiä tarkistamaan tilanteen. Tällä hetkellä voisin jo väittää että tuun käymään täällä varmaan useemminkin Suomeen paluun jälkeen. Sellaisen vaikutuksen tää kaupunki on tehny minuun, että löytyy kyllä miu TOP10-kaupungit listalta kärkipäästä. Aina löytyy jotain uutta ja kaunista, ihan kun tää muuttuis erilaiseksi päivä päivältä. Sama paikka eri näkökulmasta ja eri vuorikauden aikaan on aivan erilainen. Iltakävely on aivan mahtava kokemus kun alkaa hämärtää, kaikkine valoineen mykistävä kokemus!

Millä nää muotoillaan?

Illemmalla tuli vielä käytyä kanavaristeilyllä, taas uusi näkökulma kaupunkiin. Harmi vaan kun retkellä oli kaupungin esittely venäjäksi eikä miu kielitaidolla ihan kaikkea ymmärtäny (lue sana sieltä ja toinen täältä). Pimeällä olis varmaan vielä jännempi kokemus, nyt oli vielä melko valoisaa. Pienenä vinkkinä voin sanoa että kannattaa laittaa lämpimästi päälle. Onneksi miulla oli takki ja huivi, alukselta löytyi vielä vilttejäkin lämmikkeeksi. Risteily maksaa 700 ruplaa ja kestää noin tunnin verran. Hinta tosin saattaa vaihdella järjestäjän ja reitin mukaan joten tuota hintaa ei kannata ihan kirjaimellisesti ottaa. Niin ja opiskelijat saa tietysti tästäkin huvista alennusta. :) Mie niin tykkään miu opiskelijakortista! Sain muuten alennusta kun mentiin Suomessa jumpalle, vaikka miulla oli mukana vaan venäläinen opiskelijakortti. Kai ne ajattelivat että kukaan ei oikeasti keksis huijata tuollaisella, tai sitten mie vaan olin niin suunnattoman vakuuttava tälläkin kertaa.

Risteilyllä ilta-auringossa

Huomenna olisi ohjelmassa lukemista, tiistain alkais uusi kurssi ja keskiviikkona olisi tentti. Niin kauniit ilmat on tänä viikonloppuna ollut että en ole malttanu kovin paljon tutustua projektien johtamiseen ja budjetointiin. Huomenna on päivä uusi, sitten opiskelen. Ja jos ehdin niin käyn niitä kenkiä katsomassa.